Korutaide on kiinnostava yksityiskohta taiteen kentällä. Se ponnistaa yleensä pienestä mittakaavasta ja leikittelee vaihtelevilla ja epätodennäköisillä materiaalivalinnoilla. Vaikka etuliite -koru- perinteisessä mielessä viittaisikin käytettävyyteen niin korutaiteesta puhuttaessa se on toisarvoinen asia tai käyttäjän näkökulmasta vähintäänkin haasteellinen. Joskus koen etuliitteen käytön tarpeettomana, jopa epäselvyyttä aiheuttavana tekijänä.
En lähesty asiaa niinkään muotoilun näkökulmasta. Teokseni ovat ehkä lähempänä käsitetaidetta, pienoisveistoksia tai esinekoosteita. Tai sitten kaikkia niitä yhdessä. Minua kiinnostaa mittakaavan suoma suhteellisen nopea reagointi mahdollisuus vaikkapa johonkin uutiseen, ikäänkuin kommenttina tapahtuneeseen.
Ja ennen kaikkea rakastan esineitä. Niissä on kätkettyjä kertomuksia, tunteita, kulumia, ajallisia viitteitä elämästä. Niissä on kosketuksen jättämä jälki.
Minua kiinnostaa mikä on ihminen.
Milloin minusta tuli minä. 2010.
40 x 25 x x10cm
Leikin loppu. 2009. 25 x 15 x 6 cm. Sarjasta Sotaa ja muita ihmissuhdekriisejä.
Kiltit tytöt. 2009
10 x 6 x 2 cm.
